Ylioppilaskunta oikeusjärjestyksessä - yhteisö viranomaisen ja yhdistyksen välimaastossa
Not for data collection
Publication information
OKM publication type
C2
Category
Kirjat ja muut erillisteokset
Sub category
Toimitetut tieteelliset kirjat / lehden erikoisnumerot
Refereed
Ei
Publication channel information
ISBN (print)
978-952-458-976-5
Title of journal/series
Joensuun yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja
ISSN (print)
1458-9672
Publisher
Joensuun yliopisto, oikeustieteiden oppiaineryhmä
Internationality
No
Detailed publication information
Publication year
2007
Language of publication
Finnish
Co-publication information
International co-publication
No
Classification and additional information
Subject headings
, ylioppilaskunta, yhdistys, yhdistymisvapaus, negatiivinen yhdistymisvapaus, hallinto-oikeus, yliopisto,
Additional information
Tutkimuksessa tarkastellaan yliopistolain (645/1997) 40 §:ssä säädettyä ylioppilaskuntaa, joka on yhdistyslain (503/1989) 2.2 §:n mukainen lainsäädäntötoimin erityistä tarkoitusta varten järjestetty yhteisö. Tällaisista yhteisöistä käytetään vakiintuneesti nimikettä julkisoikeudellinen yhdistys, joka oikeudellisessa tarkastelussa sijoittuu julkis- ja yksityisoikeuden rajapinnalle. Perinteinen yhdistysoikeus perustuu siviilioikeudelliseen, erityisesti yhteisöoikeudelliseen traditioon ja käsitteenmuodostukseen. Yhdistys instituutiona on jäsentensä vapaaehtoisesti muodostama kokonaisuus. Ylioppilaskunta sen sijaan on perustettu lainsäätäjän tahdon tuloksena. Itse asiassa Suomen perustuslain (731/1999) 13.2 §:n ns. negatiivista yhdistymisvapautta on rajoitettu siten, että ylioppilaskunnassa ei ole vapaaehtoinen, vaan ns. automaatio- ja pakkojäsenyys. Kaikki perustutkinto-opiskelijat kuuluvat automaattisesti ylioppilaskuntaan, eikä siitä ole mahdollista erota. Negatiivinen yhdistymisvapaus yhdessä yliopistolain 40.2 §:ssä säädetyn ylioppilaskunnan tarkoituksen sekä perusoikeusrajoitusta ehkäisevien elementtien kanssa muodostavat tulkintakolmion, joka rajoittaa ylioppilaskunnan mahdollisuuksia toimia. Näin ollen esimerkiksi yhdistymisvapausperusoikeuden rajoittamisesta johtuen tulee ylioppilaskunnan pyrkiä pitämään pakkojäsenyyteen oleellisesti liittyvä jäsenmaksu mahdollisimman pienenä. Tutkimuksessa on tarkasteltu yleishallinto-oikeudellisen lainsäädännön vaikutusta julkisoikeudelliseen yhdistykseen, joka perustuslain 124 §:n nojalla hoitaa julkista (hallinto)tehtävää. Perustuslain 21 §:ssä turvatun hyvän hallinnon ja oikeusturvan takeiden sekä yhdistyslain 2.2 §:n erityistä tarkoitusta varten -määritelmän vuoksi yleishallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisalaa on tilannekohtaisesti siten, että hyvän hallinnon normeja sovelletaan laajasti myös julkisiin palveluihin. Lisensiaatintutkimus.,