Kirkon rajojen tarkkuus ja epätarkkuus: patristisia ja nykyaikaisia näkökulmia

Approved

Classifications

MinEdu publication type

B1 Journal article (non-peer-reviewed)

Definition

Article

Host publication type

Journal

Target group

Scientific

Article type

Other article

Peer reviewed

Non-peer-reviewed

Authors of the publication

Number of authors

1

Authors

Huovinen, Harri

Publication channel information

Title of journal/series

Ortodoksia

Publisher

Ortodoksisten pappien liitto ja Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan ortodoksisen teologian koulutusohjelma yhteistyössä Karjalan teologisen seuran kanssa

Country of publication

Finland

Internationality

No

Detailed publication information

Publication year

2022

Reporting year

2022

Journal/series volume number

62

Page numbers

41–49

Language of publication

Finnish

Co-publication information

International co-publication

No

Co-publication with a company

No

Classification and additional information

MinEdu field of science classification

614 Theology

Subject headings

Kirkon jäsenyys; kirkko-oppi; katekeettinen teologia; patristiikka

Additional information

Patristisen initiaatioteologian nykytutkimusta ohjaa implisiittinen perusolettamus, jonka mukaan kirkon rajat on tarkasti määriteltävissä. Tämä olettamus perustuu raamatullisiin ja varhaiskristillisiin aineistoihin, jotka kuvaavat kastetta eräänlaisena rajana kirkon ulkopuolisen ja sisäpuolisen todellisuuden välillä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ole riittävästi huomioitu, että 300-luvun merkittävien katekeettojen Kyrillos Jerusalemilaisen ja Johannes Krysostomoksen tuotannossa kirkon rajat eivät näyttäydy ainoastaan tarkkoina, vaan myös hieman epätarkkoina. Vaikka katekeetat toki pitävät initiaatioprosessin loppuvaiheen siirtymäriittejä luovuttamattomina kristillisen identiteetin välittäjinä, he kuitenkin samalla näkevät myös koko edeltävän prosessin efektiivisenä, kirkon täyttä jäsenyyttä kohti muuttavana. Kirkon jäsenyyden tämänkaltaisesta progressiivisuudesta seuraa, että initiaatioprosessia läpikäyvien katekumeenien ja kastekandidaattien ekklesiologista statusta ei ole mahdollista määritellä eksaktisti ulko- tai sisäpuolisuuden kategorioiden puitteissa. Käsillä olevan tutkimuksen pääkysymys kuuluu: millaisena Kyrillos ja Krysostomos näkevät kirkon rajan ylitysvaiheessa olevien kastekandidaattien teologis-ekklesiologisen aseman? Tähän kysymykseen vastattuaan tutkimus osoittaa myös miksi kirkon rajojen määrittely on muodostunut ongelmaksi systemaattisen teologian nykytutkijoille. Lopuksi esityksessä luodaan katsaus mahdollisuuksiin, joita kirkon rajojen monimuotoisempi tarkastelu voi tarjota oman aikamme ortodoksiselle kirkolliselle elämälle.