Kirkon rajojen tarkkuus ja epätarkkuus: patristisia ja nykyaikaisia näkökulmia
Approved
Classifications
MinEdu publication type
B1 Journal article (non-peer-reviewed)
Definition
Article
Target group
Scientific
Peer reviewed
Non-peer-reviewed
Article type
Other article
Host publication type
Journal
Publication channel information
Title of journal/series
Ortodoksia
ISSN (print)
0355-5690
ISSN (electronic)
2489-5326
ISSN (linking)
0355-5690
Publisher
Ortodoksisten pappien liitto ja Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan ortodoksisen teologian koulutusohjelma yhteistyössä Karjalan teologisen seuran kanssa
Country of publication
Finland
Internationality
No
Detailed publication information
Publication year
2022
Reporting year
2022
Journal/series volume number
62
Page numbers
41–49
Language of publication
Finnish
Co-publication information
International co-publication
No
Co-publication with a company
No
Classification and additional information
MinEdu field of science classification
614 Theology
Subject headings
Kirkon jäsenyys; kirkko-oppi; katekeettinen teologia; patristiikka
Additional information
Patristisen initiaatioteologian nykytutkimusta ohjaa implisiittinen perusolettamus, jonka mukaan kirkon rajat on tarkasti määriteltävissä. Tämä olettamus perustuu raamatullisiin ja varhaiskristillisiin aineistoihin, jotka kuvaavat kastetta eräänlaisena rajana kirkon ulkopuolisen ja sisäpuolisen todellisuuden välillä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ole riittävästi huomioitu, että 300-luvun merkittävien katekeettojen Kyrillos Jerusalemilaisen ja Johannes Krysostomoksen tuotannossa kirkon rajat eivät näyttäydy ainoastaan tarkkoina, vaan myös hieman epätarkkoina. Vaikka katekeetat toki pitävät initiaatioprosessin loppuvaiheen siirtymäriittejä luovuttamattomina kristillisen identiteetin välittäjinä, he kuitenkin samalla näkevät myös koko edeltävän prosessin efektiivisenä, kirkon täyttä jäsenyyttä kohti muuttavana. Kirkon jäsenyyden tämänkaltaisesta progressiivisuudesta seuraa, että initiaatioprosessia läpikäyvien katekumeenien ja kastekandidaattien ekklesiologista statusta ei ole mahdollista määritellä eksaktisti ulko- tai sisäpuolisuuden kategorioiden puitteissa.
Käsillä olevan tutkimuksen pääkysymys kuuluu: millaisena Kyrillos ja Krysostomos näkevät kirkon rajan ylitysvaiheessa olevien kastekandidaattien teologis-ekklesiologisen aseman? Tähän kysymykseen vastattuaan tutkimus osoittaa myös miksi kirkon rajojen määrittely on muodostunut ongelmaksi systemaattisen teologian nykytutkijoille. Lopuksi esityksessä luodaan katsaus mahdollisuuksiin, joita kirkon rajojen monimuotoisempi tarkastelu voi tarjota oman aikamme ortodoksiselle kirkolliselle elämälle.